Mitä konkurssi tarkoittaa ja mitä konkurssissa tapahtuu? Entä jos yhteistyökumppanini joutuu konkurssiin tai jos omaa yritystäni haetaan konkurssiin? Jos yritys ei kykene vastaamaan veloistaan, tuomioistuin asettaa velallisen konkurssiin ja määrää konkurssipesänhoitajan ottamaan yrityksen omaisuuden hallintaansa. Konkurssihakemuksen voi jättää yrityksen velkoja tai yritys itse. Konkurssin tarkoituksena on yrityksen jäljellä olevien varojan jakaminen velkojille ja yritystoiminnan päättäminen.

Yrityksen edustajan on annettava pesänhoitajalle tarvittavia tietoja ja apua. Konkurssiin asetetun yrityksen velkojan puolestaan on ilmoitettava saatavansa pesänhoitajalle. Konkurssi, jos siihen ei liity väärinkäytöksiä, on luonnollinen osa markkinoiden toimintaa. Usein konkurssiin kuitenkin liittyy häpeän tai epäonnistumisen tunteita, vaikka kysymys on vain liiketoiminnan suhdannevaihteluista ja niistä saadusta kokemuksesta.

Konkurssiin asettaminen ja konkurssin tarkoitus

Konkurssiin voidaan asettaa luonnollinen henkilö sekä yhteisö, säätiö tai muu oikeushenkilö. Myös kuolinpesä ja konkurssipesä voidaan asettaa konkurssiin. Käytännössä yleisin konkurssiin asetettava oikeushenkilö on yritys. Pääsääntöisesti luonnollisen henkilön velkojen järjestelyyn käytetään yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain mukaista velkajärjestelyä. 

Konkurssin tarkoituksena on siis maksukyvyttömäksi todetun yrityksen eli velallisen toiminnan lopettaminen ja jäljellä olevan varallisuuden arvon jakaminen velkojien kesken (likvidaatio).  Velallinen katsotaan maksukyvyttömäksi, jos se itse ilmoittaa olevansa maksukyvytön eikä ole erityisiä syitä olla hyväksymättä ilmoitusta eli velallinen hakee itse itseään konkurssiin. Myös velkoja voi jättää konkurssihakemuksen. Tällöin perusteena on, että

  1. velallinen on lakkauttanut maksunsa
  2. ulosotossa ei ole ilmennyt varoja, tai se
  3. että liiketoiminnastaan kirjanpitovelvollinen velallinen ei viikon kuluessa velkojan maksukehotuksen saatuaan ole maksanut velkojan selvää ja erääntynyttä saatavaa.

Koronaviruspandemian vuoksi kolmas lainkohta poistetaan väliaikaisesti 31.10.2020 saakka.

Konkurssi on kaikkia velallisen velkoja koskeva maksukyvyttömyysmenettely, jossa velallisen omaisuus käytetään velkojen eli konkurssisaatavien maksuun. Kun konkurssi alkaa, velallinen menettää määräysvallan omaisuuteensa. Tuomioistuin määrää velallisen omaisuudesta ja määrää konkurssipesän hallintoa hoitamaan pesänhoitajan. Konkurssimenettelyn tarkoituksena on velallisen varojen realisointi ja realisoinnista kertyneiden varojen jakaminen velkojen suoritukseksi. 

Konkurssin tarkoituksena ei ole velallisen toiminnan jatkaminen – toisin kuin yrityssaneerausmenettelyssä. Yrityssaneerausmenettelyn aloittaminen keskeyttää konkurssihakemuksen käsittelyn, jolloin konkurssihakemus jää odottamaan yrityssaneerausmenettelyssä annettavaa päätöstä. Jos yrityssaneerausmenettelyä ei aloiteta tai jo aloitettu yrityssaneerausmenettely keskeytetään, konkurssihakemuksen käsittelyä jatketaan. 

Pesänhoitaja hallinnoi konkurssipesää – velkojat käyttävät päätösvaltaa

konkurssipesä

Kun velallinen asetetaan konkurssiin, tuomioistuin määrää samalla pesänhoitajan hallinnoimaan konkurssipesää. Velallinen tai velkoja voi ehdottaa tiettyä henkilöä pesänhoitajaksi. Yleensä pesänhoitajana toimii asianajaja. Pesänhoitajalla on oikeus saada tehtävästään palkkio, joka maksetaan konkurssipesän varoista. Ylintä päätösvaltaa konkurssissa käyttävät kuitenkin velkojat ja pesänhoitajan tehtävä on edustaa konkurssipesää, realisoida omaisuus ja hoitaa konkurssipesän juokseva hallinto. Velkojat käyttävät päätösvaltaansa velkojainkokouksessa, jonka koolle kutsuminen on pesänhoitajan tehtävä. Myös velkoja voi olla yhteydessä pesänhoitajaan.

Pesänhoitajan on heti konkurssiin asettamisen jälkeen oltava yhteydessä velalliseen ja otettava haltuun konkurssipesään kuuluva omaisuus. Pesänhoitajan on myös heti ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin velallisen saatavien perimiseksi ja konkurssipesälle kuuluvien oikeuksien turvaamiseksi sekä sopimusten irtisanomiseksi. Yleensä kaikki työntekijät irtisanotaan konkurssissa ja pesänhoitajan on tällöin hoidettava palkkaturvaan liittyvät tehtävät. 

Konkurssipesän laajuuden selvittäminen: pesäluettelo ja velallisselvitys

Pesänhoitajan on myös selvitettävä konkurssipesän laajuus laatimalla pesäluettelo ja velallisselvitys. Pesäluettelo on selvitys velallisen varoista ja veloista. Velallisselvitys puolestaan kertoo velallista ja konkurssia edeltäneestä velallisen toiminnasta. Pesäluettelo ja velallisselvitys on pääsääntöisesti laadittava kahden kuukauden kuluessa konkurssin alkamisesta.

Velallisen on myötävaikutettava siihen, että pesänhoitaja voi suorittaa hänelle kuuluvat tehtävät ja konkurssimenettely voidaan saattaa asianmukaisesti päätökseen. Jos velallinen on epäiltynä esitutkinnassa tai syytteessä rikoksesta, hän ei ole velvollinen antamaan pesänhoitajalle tietoja niistä seikoista, joihin epäily tai syyte perustuu. Velallinen ei kuitenkaan saa antaa pesänhoitajalle vääriä tietoja tai jättää antamatta tietoja, joita esitutkinta tai syyte ei koske. 

Konkurssisaatavan valvonta, jakoluettelo ja jako-osuudet

konkurssin raukeaminen

Jos konkurssimenettely jatkuu, pesänhoitajan on määrättävä valvontapäivä, jona velkojien on viimeistään valvottava saatavansa. Konkurssisaatavalla tarkoitetaan sellaista velalliselta olevaa saatavaa, jonka peruste on syntynyt ennen konkurssin alkamista. Jotta velkoja voi saada jako-osuutta saatavalleen, hänen on valvottava se konkurssissa eli ilmoitettava kirjallisesti pesänhoitajalle saatavan olemassaolosta. Valvontojen perusteella pesänhoitaja laatii jakoluetteloehdotuksen, joka on laadittava pääsääntöisesti kuukauden kuluessa valvontapäivästä. Pesänhoitaja toimittaa jakoluetteloehdotuksen tai tiedon sen valmistumisesta velalliselle ja jakoluetteloehdotusta pyytäneille velkojille. Velallisella ja velkojalla on oikeus riitauttaa jakoluetteloehdotukseen kirjattu saatava tai antaa pesänhoitajan tekemästä riitautuksesta lausuma. 

Pesänhoitajan on velkojien ja velallisen kuulemisen jälkeen laadittava jakoluettelo tekemällä jakoluetteloehdotukseen riitautusten ja lausumien perusteella tarpeellisiksi katsomansa tarkistukset. Pesänhoitaja toimittaa jakoluettelon tuomioistuimen vahvistettavaksi. Jos jakoluettelossa on riitautettuja saatavia, niiden käsittely jatkuu erillisessä oikeudenkäynnissä. 

Kun konkurssipesä on selvitetty ja konkurssipesään kuuluva omaisuus on realisoitu, jäljellä olevat varat jaetaan velkojille viivytyksettä ns. jako-osuuksina. Vaikka konkurssin tarkoituksena on mahdollisimman suuren jako-osuuden saaminen velkojille, vain harvoin velkojien saataville kertyy täysi suoritus. Jako-osuuden määrä on suhteessa konkurssipesän varojen määrään. Alle 50 euron jako-osuuksia ei tarvitse maksaa. Käytännössä aikaa konkurssiin asettamisesta jako-osuuksien maksuun kuluu konkurssipesän laajuudesta riippuen kahdesta viiteen vuotta. Jako-osuuksien maksamisen jälkeen pesänhoitaja laatii konkurssipesän lopputilityksen, joka hyväksytään velkojainkokouksessa. Konkurssi päättyy, kun lopputilitys on hyväksytty. 

Velallinen ei vapaudu vastaamasta niistä konkurssisaatavista, joille ei konkurssissa kerry täyttä suoritusta. Käytännössä yhtiövelallinen konkurssin vuoksi purkautuu eikä siten jatka toimintaansa, velkoja kirjaa saamatta jääneen osan velasta luottotappioksi. Konkurssilaki säädettäessä on tärkeänä pidetty mahdollisuutta ”uuteen alkuun”.

Konkurssin raukeaminen

Jos konkurssipesän varat eivät riitä konkurssimenettelyn kustannusten suorittamiseen eikä kukaan velkojista ota kustannuksista vastatakseen tai jos jako-osuudet olisivat vähäiset, tuomioistuimen on määrättävä konkurssi raukeamaan. Konkurssin rauetessa konkurssin oikeusvaikutukset lakkaavat ja osakeyhtiömuotoinen velallinen poistetaan kaupparekisteristä. Konkurssia on kuitenkin mahdollista jatkaa julkisselvityksenä, jos siihen on syytä esimerkiksi velallisen toimintaan kohdistuvien selvitystarpeiden vuoksi. Tällöin tuomioistuin päättää asiasta konkurssiasiamiehen esityksestä.

Konkurssiasiamies

Lue lisää maksukyvyttömyydestä ja yhtiöoikeudesta

Kirjoittaja

Minna Talsta
Asianajaja, varatuomari
Asianajotoimisto Askel Oy