Tuomioistuimen päätöksellä aloitettava yrityssaneerausmenettely on lakisääteinen velkajärjestely. Yrityssaneerauksen tarkoituksena on parantaa taloudellisiin vaikeuksiin joutuneen yrityksen toimintaedellytyksiä ja näin välttää konkurssiin asettaminen. Yleensä yritystoimintaa tervehdytetään selvittäjän laatiman saneerausohjelman avulla. Yrityksen velkojat äänestävät ja päättävät, toteutetaanko saneerausohjelma. Yrityssaneeraukseen tulisi hakeutua jo silloin, kun maksuvaikeudet vasta uhkaavat, jotta saneerauksella olisi paremmat mahdollisuudet onnistua.
Millainen yrityssaneerausmenettely on?
Yrityssaneeraus on lakisääteinen järjestely, josta säädetään yrityksen saneerauksesta annetussa laissa. Saneerausmenettelyn kohteena voi olla yksityinen elinkeinonharjoittaja, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö, osuuskunta, asunto-osakeyhtiö tai taloudellista toimintaa harjoittava yhdistys tai säätiö. Järjestelyn tarkoituksena on parantaa taloudellisiin vaikeuksiin joutuneen yrityksen eli velallisyhtiön toimintaedellytyksiä. Yrityksen saneerauksesta annetussa laissa saneerausmenettelyn aloittamisen edellytyksenä on se, että velallisyhtiön toiminnan arvioidaan olevan elinkelpoista eli yhtiön toiminta on mahdollista tervehdyttää saneeraustoimenpiteillä. Yrityssaneerauksessa velallisyhtiölle laaditaan saneerausohjelma, jonka toteuttamisella liiketoiminta tervehdytetään ja vältetään velallisyhtiön konkurssi.
Hakemus yrityssaneerausmenettelyn aloittamisesta
Yrityssaneerausmenettelyn aloittamisen ehtona on siis se, että yritystä uhkaa maksukyvyttömyys. Hakemuksen yrityksen saneerausmenettelyn aloittamisesta tuomioistuimelle voi tehdä yritys eli velallisyhtiö itse tai yhtiön velkoja. Hakemuksen jättämisen jälkeen tuomioistuin pyytää muilta osapuolilta, yleensä velkojilta, lausuman hakemuksesta ja tarvittaessa tuomioistuin järjestää asiassa suullisen käsittelyn. Velkojat voivat puoltaa tai vastustaa yrityssaneerausmenettelyn aloittamista. Käytännössä saneerausmenettelyhakemuksen jättämisestä menee pari kuukautta ennen kuin tuomioistuin päättää saneerausmenettelyn aloittamisesta.
Hakemuksen jättämisen ja menettelyn aloittamisen välinen aika on usein velallisyhtiölle taloudellisesti ongelmallinen, sillä hakemuksen vireilläololla ei ole oikeusvaikutuksia. Velallisyhtiön on kuitenkin mahdollista hakea esimerkiksi väliaikaisia perintäkieltoja. Olisikin tärkeää, että päätös saneerausmenettelyn aloittamisesta tehtäisiin mahdollisimman pian hakemuksen jättämisen jälkeen.
Tuomioistuin punnitsee, täyttyvätkö saneerausmenettelyn aloittamisen edellytykset. Käytännössä tuomioistuin harkitsee myös sitä, onko yrityksen toimintaa mahdollistaa tervehdyttää saneerausmenettelyn avulla. Joskus saneerausmenettelyn hakemisen tarkoituksena on vain konkurssimenettelyn keskeyttäminen tai velkojien perintätoimien estäminen. Tällöin saneerausmenettelyn aloittamiselle ei ole edellytyksiä.
Yrityssaneerausmenettelyn aloittaminen ja selvittäjän määrääminen
Kun tuomioistuin päättää saneerausmenettelyn aloittamisesta, se määrää samalla selvittäjän. Velallisyhtiö voi hakemuksessaan esittää selvittäjäksi tiettyä henkilöä. Myös velkoja voi esittää selvittäjää. Yleensä selvittäjä on asianajaja. Selvittäjän tehtävänä on muun muassa selvittää velallisyhtiön taloudellinen tila, laatia saneerausohjelma ja valvoa velallisyhtiön toimintaa menettelyn aikana. Selvittäjällä on oikeus saada tietoja velallisyhtiön toiminnasta ja asiakirjoista sekä oikeus osallistua velallisyhtiön toimielinten kokouksiin. Lisäksi selvittäjällä on oikeus nostaa takaisinsaantikanne, mikäli velallisyhtiö on esimerkiksi suosinut jotain velkojaa. Velallisyhtiö on velvollinen antamaan selvittäjän tarvitsemat tiedot. Joka tapauksessa yrityssaneerauksen onnistuminen edellyttää velallisyhtiön ja selvittäjän tiivistä yhteistyötä. Selvittäjän lisäksi tuomioistuimen on mahdollista asettaa velkojatoimikunta valvomaan velkojien etua.
Saneerausvelka ja saneerausmenettelynaikainen velka
Yrityssaneerausmenettelyn aloittamisesta alkaa ns. rauhoitusaika, jolloin velallisyhtiö ei muun muassa saa maksaa saneerausvelkaa tai asettaa siitä vakuutta eivätkä velkojat voi kohdistaa perintätoimia saneerausvelkaan. Lisäksi velallisyhtiötä ei voi asettaa konkurssiin saneerausmenettelyn aikana. Yksi selvittäjän tehtävistä on valvoa maksukiellon noudattamista. Saneerausvelka on velallisyhtiön velka, joka on syntynyt ennen saneerausmenettelyhakemuksen vireilletuloa. Ns. menettelynaikainen velka on saneerausmenettelyn aloittamisen jälkeen syntynyt velallisyhtiön velka ja tällainen velka on maksettava saneerausmenettelyn aloittamisesta huolimatta. Saneerausmenettelyn onnistumisen keskeinen edellytys on se, että velallisyhtiö kykenee maksamaan ns. menettelynaikaiset velat, koska silloin velallisyhtiön taloudellinen tilanne on suhteellisen hyvä. Velallisyhtiön on maksettava saneerausmenettelyn aikana myös saneerausmenettelyn selvittäjän palkkio.
Heti yrityssaneerausmenettelyn aloittamisen jälkeen selvittäjä on yhteydessä velallisyhtiöön. Velallisyhtiön liiketoiminta jatkuu melkein normaalisti, mutta jotkin liiketoimintaa liittyvät päätökset, esimerkiksi uuden velan ottaminen tai omaisuuden myyminen, tarvitsevat selvittäjän suostumuksen. Selvittäjän yksi tehtävistä on velallisyhtiön taloudellisen tilanteen selvittäminen sekä saneerausvelkojen selvittäminen. Tuomioistuin asettaa määräpäivän, johon mennessä velkojien on ilmoitettava saatavansa selvittäjälle sekä määräpäivän, johon mennessä selvittäjän on laadittava selvitys velallisyhtiön taloudellisesta tilanteesta. Yleensä selvityksen tueksi laaditaan erityistilintarkastus. Selvityksessä kerrotaan velallisyhtiön taloudellisen tilanteen heikkenemisen syyt, saneerausvelkojen määrät, selvittäjän suorittamat toimenpiteet, velallisyhtiön varat, kassavirtaennuste saneerausmenettelyn ajaksi sekä arvioidaan mahdollisuuksia yritystoiminnan tervehdyttämiseen ja tervehdyttämistoimenpiteitä.
Saneerausohjelma
Selvitys velallisyhtiön taloudellisesta tilanteesta muodostaa perustan saneerausohjelman laatimiselle. Saneerausohjelman laatiminen on selvittäjän tärkein yksittäinen tehtävä ja se on laadittava tuomioistuimen asettamassa määräajassa. Saneerausohjelman laatimisen aikana selvittäjä neuvottelee sekä velallisyhtiön että velkojien kanssa, sillä saneerausohjelman vahvistaminen vaatii velkojien riittävän kannatuksen. Saneerausohjelman tulee sisältää selvitykset velallisen taloudellisesta asemasta ja saneeraukseen vaikuttavista seikoista sekä ehdotukset velallisen ja velkojien asemaa koskevista, toiminnan jatkamiseen, muuttamiseen tai lopettamiseen tähtäävistä toimenpiteistä tai järjestelyistä. Lisäksi saneerausohjelman tulee sisältää yksityiskohtainen velkojenmaksuohjelma. Yksi saneeraustoimenpiteistä on saneerausvelkojen leikkaaminen eli alentaminen.
Kun selvittäjä on laatinut saneerausohjelmaehdotuksen ja toimittanut sen tuomioistuimelle, velkojat äänestävät joko ohjelman hyväksymisen puolesta tai sitä vastaan. Äänestämistä varten velkojat on jaettu ohjelmaehdotuksessa ryhmiin velkalajeittain ja ohjelmaehdotuksen vahvistaminen vaatii pääsääntöisesti äänienemmistön jokaisessa velkojaryhmässä. Mikäli saneerausohjelma saa riittävän kannatuksen, tuomioistuin vahvistaa sen. Yrityssaneerausmenettely päättää saneerausohjelman vahvistamiseen, mutta saneerausohjelman toteutumisen varmistamiseksi tuomioistuin määrää valvojan, jolla on selontekovelvollisuus saneerausohjelman toteutumisesta. Jos velallisyhtiö ei noudata vahvistettua saneerausohjelmaa, saneerausohjelma ja sen mahdollisesti sisältämä velkajärjestely raukeaa.
Yrityssaneerausmenettelyn keskeyttäminen
Yrityssaneerausmenettely voi saneerausohjelman vahvistamisen sijaan päättyä siihen, että saneerausmenettely keskeytetään. Keskeyttämisen perusteena voi olla esimerkiksi se, että velallisyhtiön taloudellinen tila onkin vastoin ennakkokäsityksiä niin toivoton, että ratkaisua taloudellisiin ongelmiin ei yksinkertaisesti ole ja velallisyhtiön kohtalona on konkurssi.
Kirjoittaja
Minna Talsta
Asianajaja, varatuomari
Asianajotoimisto Askel Oy
