Perintöoikeus

Asianajajillamme on monipuolinen kokemus erilaisista perintöoikeuteen ja perhevarallisuusoikeuteen liittyvistä asioista. Laadimme testamentteja, edunvalvontavaltuuksia, avioehtoja, perukirjoja ja perinnönjakokirjoja. Toimimme myös tarvittaessa käräjäoikeuden määräämänä pesänselvittäjänä ja/tai -jakajana. Riitaisissa tapauksissa avustamme riidanratkaisussa ja oikeudenkäynneissä.

Vaikka perintö- ja perheoikeudellisista asiakirjoista on helposti, esimerkiksi netistä, saatavilla monenlaisia ilmaisia malleja, ei valmiissa mallissa voida huomioida kunkin yksittäistapauksen erityispiirteitä. Tietyn yksittäistilanteen kokonaiskartoittamiseksi on todella tärkeää konsultoida asianajajaa, jotta epämiellyttäviltä yllätyksiltä vältytään jatkossa.

Perimysjärjestys

Mikäli perinnönjättäjällä on rintaperillisiä (lapsia), he perivät perinnönjättäjän omaisuuden, huolimatta siitä oliko perinnönjättäjä avioliitossa vai ei. Jos perinnönjättäjä on ollut kuolemansa hetkellä avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa eikä häneltä jäänyt rintaperillisiä, aviopuoliso tai rekisteröidyn parisuhteen osapuoli perii hänen omaisuutensa. Lesken kuoleman jälkeen omaisuus jaetaan lesken perillisten ja ensiksi kuolleen puolison toissijaisten perillisten kesken. Toissijaisia perillisiä ovat vanhemmat, sisarukset ja sisarusten lapset, isovanhemmat ja heidän lapsensa (täti/setä/eno). Perinnönjättäjän serkut eivät peri. Mikäli perinnönjättäjällä ei ole elossa serkkuja lähempiä sukulaisia eikä hän ole tehnyt testamenttia, perintö menee valtiolle.

Testamentti

Testamentilla testamentintekijä määrää omaisuutensa jakamisesta kuolemansa jälkeen. Ilman testamenttia omaisuus jaetaan perintökaaren säännösten mukaisesti. 

Testamentilla on mahdollista muuttaa lakisääteistä perimysjärjestystä. Rintaperillisillä on kuitenkin mahdollisuus vaatia lakiosaansa, joka on puolet lakimääräisestä perintöosuudesta. Lakiosan vaatimisesta määräajoista ja muusta menettelystä säädetään perintökaaressa. Testamentilla on mahdollisuus määrätä koko omaisuudesta tai vain jostain tietystä osasta omaisuutta (legaatti) yksittäisestä esineestä. Lisäksi on mahdollista määrätä omaisuuden hallinnasta. Perinnönsaaja voi luonnollisen henkilön lisäksi olla esimerkiksi rekisteröity yhdistys tai säätiö.

Usein testamentissa käytetty määräys on avio-oikeuden poissulkeva ehto. Tällöin perinnönsaajan aviopuolisolla ei ole avio-oikeutta perintönä saatuun omaisuuteen. Testamentin muoto on määrätty laissa. 

Asianajajillamme on vuosien kokemus erilaisten testamenttien laatimisesta sekä perintöoikeudellisten asioiden selvittämisestä.  Perintöoikeudellisiin palveluihimme kuuluu aina asiakkaan tilanteen kokonaisvaltainen kartoitus – näin osaamme valita asiakkaalle parhaan ratkaisun. Tunnemme myös perintö- ja lahjaverotukseen liittyvät kysymykset ja autamme varallisuuden siirtämisen suunnittelussa.

Avioehto

Avioehdolla vaikutetaan siihen, miten puolisoiden omaisuus jaetaan avioliiton päättyessä. Avio-oikeus voidaan avioehdolla sulkea kokonaan tai osittain pois. Avioehto voi olla erilainen riippuen siitä, päättyykö avioliitto toisen puolison kuolemaan vai avioeroon. 

Avioehdon laatiminen ei ole epäluottamuslause puolisoa kohtaan, vaan avio-oikeus on osa järkevää taloudellista riskienhallintaa. Asianajajamme ovat laatineet monia erilaisia avioehtoja, mutta avioehdon laatimisessakin ensiarvoisen tärkeää on tilanteen kokonaiskartoittaminen.

Edunvalvontavaltakirja

Edunvalvontavaltuutus annetaan laatimalla edunvalvontavaltakirja. Edunvalvontavaltuutuksella valtuutettu oikeutetaan edustamaan valtuuttajaa tämän omaisuutta koskevissa ja muissa taloudellisissa asioissa sekä henkilöä koskevissa asioissa. Valtuuttajalla tarkoitetaan edunvalvontavaltuutuksen tekijää ja valtuutetulla sitä, jonka valtuuttaja haluaa edustajakseen.

Edunvalvontavaltuus laaditaan siltä varalta, että valtuutettu tulee kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan, esimerkiksi sairastumisen tai tapaturman vuoksi. Edunvalvontavaltakirjan muoto on määrätty laissa. Asianajajillamme on vuosien kokemus erilaisten edunvalvontavaltakirjojen laatimisesta. Myös edunvalvontavaltakirjaa laadittaessa asiakkaan tilanne kartoitetaan kokonaisvaltaisesti.

Perunkirjoitus

Perunkirjoitus täytyy tehdä kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Kuolinpesän osakkaat ovat vastuussa perunkirjotuksen järjestämisestä. Kuolinpesän osakkaita ovat perilliset, yleistestamentin saaja sekä eloonjäänyt puoliso. 

Perunkirjoituksessa laaditaan perukirja, johon kirjataan muun muassa perinnönjättäjän velat ja varat sekä perilliset. Jos perinnönjättäjän puoliso on elossa, myös hänen varansa ja velkansa kirjataan perukirjaan. Uskotut miehet vastaavat siitä, että varat ja velat on arvioitu heidän parhaan ymmärryksensä mukaan.

Perunkirjoituksen toimittamiseen ja perukirjan laatimiseen liittyy monia lainopillisia seikkoja. Asianajajillamme on vuosien kokemus perukirjojen laatimisesta ja perunkirjoituksessa avustamisesta. Usein perunkirjoituksella on kauaskantoisia oikeudellisia vaikutuksia, jotka olisi hyvä huomioida jo perunkirjoitusta toimittaessa. 

Riitaisuuksien ilmetessä kuolinpesän osakkaalla on mahdollisuus hakea oikeudesta pesänselvittäjän määräämistä. Pesänselvittäjän keskeinen tehtävä on saattaa kuolinpesä jakokuntoon. 

Perinnönjako

Kun perunkirjoitus on pidetty ja perinnönjättäjän velat on maksettu, voidaan toimittaa perinnönjako. Mikäli perinnönjättäjä oli avioliitossa, ensin toimitetaan omaisuuden ositus. Kuolinpesän osakkaat saavat toimittaa perinnönjaon sopimallaan tavalla. Mikäli kuolinpesän osakkaat eivät pysty sopimaan perinnönjaosta, on mahdollista hakea käräjäoikeudesta pesänjakajaa. 

Kokeneet asianajajamme auttavat perinnönjakokirjan laatimisessa ja muissa perinnönjakoon liittyvissä ongelmissa.