Potilasvahinko ja potilasvahinkolaki

Potilasvahinko on terveyden- ja sairaanhoidon yhteydessä potilaalle aiheutunut henkilövahinko. Potilasvahingot johtuvat käytännössä yleisimmin joko hoitoa antavan terveydenhuollon ammattilaisen toiminnan virheestä tai huolimattomuudesta taikka hoidossa käytettävän laitteiston virheestä.

Potilasvahinkojen korvaamiseen liittyvät kysymykset on Suomessa rakennettu erityisen potilasvahinkojärjestelmän ympärille, jonka keskiössä ovat potilasvahinkolaki, Potilasvahinkolautakunta ja Potilasvakuutuskeskus, joka huolehtii keskitetysti terveyden- ja sairaanhoidon yhteydessä aiheutuneiden henkilövahinkojen korvaamisesta. 

Potilasvahingoille läheinen vahinkotapaus on myös henkilövahinko, joka on aiheutunut potilaalle asennetun terveystuotteen, esimerkiksi tekonivelen virheellisyydestä. 

Potilaalle asennetun terveystuotteen virheellisyydessä on puolestaan kyse tuotteen virheellisyydestä ja näitä vahinkoja arvioidaankin muun lainsäädännön, käytännössä tuotevastuun kautta.

Kaikille edellä mainituille vahinkotyypeille on yhteistä vahinkojen luonne henkilövahinkoina, ts. vahinkoina, jotka ilmenevät tyypillisesti erilaisina vammoina, sairauksina, kipuna tai eriasteisena fyysisenä haittana taikka toimintakyvyn alentumana.

Henkilövahinkojen korvattavuuden edellytykset ja korvausmäärät muodostuvat useammasta rinnakkaisesta järjestelmästä, joiden muodostamassa käytännössä aiheutuneen vahingon vakavuutta ja vaikutuksia arvioidaan. Näitä järjestelmiä ovat muun muassa Henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan julkaisemat suositukset, Liikennevahinkolautakunnan käytäntö ja kannanotot sekä vahingonkorvauslain soveltamisesta annettu oikeuskäytäntö. 

Henkilövahinkojen lisäksi potilasvahingosta tai terveystuotteesta aiheutuneesta vahingosta voi seurata vahingonkärsijälle välillistä vahinkoa esimerkiksi ansionmenetyksen tai muun taloudellisen haitan muodossa.

Asianajajillamme on kokemusta niin potilasvahinkoasioissa kuin terveyteen liittyvien tuotteiden virheellisyyttä koskevissa asioissakin. Henkilövahinkojen ja niihin liitännäisten välillisten vahinkojen korvattavuuteen liittyvien kysymysten monisyinen luonne tarkoittaa vahingon kärsineen kannalta käytännössä sitä, että henkilövahinkojen problematiikan tuntevan asianajajan puoleen on hyvä kääntyä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa asiaa, jotta korvausvaatimusta koskevassa vuoropuhelussa vahingon aiheuttaneen tahon kanssa päästäisiin ripeästi ja ilman ylimääräistä resurssihukkaa rakentavaan neuvotteluyhteyteen.