Riidanratkaisu

Riitoja ratkaistaan oikeudenkäyntien lisäksi tai sijasta myös neuvottelemalla, sovittelemalla, välimiesmenettelyssä ja erilaisissa lautakuntamenettelyissä. Riidanratkaisun perustana on asianajajamme erityisosaamisen lisäksi oikean riidanratkaisumenetelmän valinta. Asianajajan puoleen on tärkeä kääntyä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jolloin kaikki riidanratkaisukeinot ovat vielä valittavissa. Asianajajamme ovat kokeneita oman erityisosaamisalueensa riidan ratkaisijoita.

Neuvottelu

Neuvottelu on paras, tehokkain ja tyydyttävin tapa ratkaista riitaisuus. Neuvottelu on yleensä myös kustannuksiltaan edullisin riidanratkaisukeino. Mitä aikaisemmin asianajaja on neuvotteluissa mukana, sitä paremmin hän pääsee perehtymään asiaan. Neuvottelussa ei aina tarvita ns. vastapuoliasetelmaa, vaan joskus yhteisesti hankittu asianajajan konsultointi asiassa ratkaisee alkamassa olevan tai jo syntyneen riidan.

Sovittelu

Hyvää asianajajatapaa koskevien ohjeiden mukaan asianajajan on aina arvioitava, onko asiassa mahdollisuutta sovinnolliseen ratkaisuun. Yleisissä tuomioistuimissa voidaan sovitella riita- ja hakemusasioita. Menettelyä kutsutaan tuomioistuinsovitteluksi. Yleensä sovittelut toteutetaan käräjäoikeudessa, mutta sovittelu on mahdollista aloittaa vasta hovioikeusvaiheessakin. Sovittelu on vaihtoehto oikeudenkäynnille ja sovittelijana toimii tuomioistuimen tuomari. Osapuoli tai osapuolet voivat esittää tehtävään tiettyä tuomaria. Sovittelijan tehtävänä on auttaa osapuolia löytämään riitaansa ratkaisu, jonka kumpikin osapuoli voi hyväksyä. Sovittelu on vapaaehtoista ja siihen tarvitaan kaikkien osapuolten suostumus. Tuomioistuin päättää, sopiiko asia soviteltavaksi. Sovittelu on luottamuksellista. Siitä ei laadita pöytäkirjaa eikä käytyjä keskusteluja muutoinkaan tallenneta. Jos tuomioistuinsovittelussa ei saavuteta sovintoa, sovittelumenettelyssä esiin nostettuja seikkoja ei saa käyttää argumentointiin normaalissa tuomioistuinmenettelyssä jatkuvassa riita- tai hakemusasiassa.

Sovittelu on mahdollista myös asianajajan avulla. Sovittelija on riippumaton sovintoneuvottelujen asiantuntija, joka auttaa riidan osapuolia saavuttamaan sovinnon. Sovittelijan tehtävänä ei ole päättää, kuka on oikeassa tai väärässä eikä hän anna asiassa ratkaisua. Sen sijaan sovittelija auttaa ja tukee osapuolia sovinnon saavuttamisessa. Asianajajaliiton sovittelussa sovittelijana toimii kokenut asianajaja, joka on saanut tehtävään sovittelukoulutuksen. Asiantuntemuksen lisäksi menettelyn etuna on se, että osapuolet voivat itse valita haluamansa sovittelijan. Sovittelijan voi valita suoraan Asianajajaliiton sovittelijaluettelosta tai osapuolet voivat pyytää Asianajajaliiton sovitteluvaliokunnalta ehdotuksen riitaan sopivasta sovittelijasta. Asianajajaliiton sovittelu on yksityistä ja ehdottoman luottamuksellista eikä tieto riidasta tai sen sovittelusta tule muiden kuin sovittelijan tietoon. Sovittelua voidaan käyttää kaikissa riita-asioissa, joissa sovinto on sallittu.

Sovittelua tarjoavat myös yksityiset henkilöt ja yhtiöt. Yksityinen sovittelu on oikeudenkäynnille tai välimiesmenettelylle vaihtoehtoinen riidanratkaisukeino. Yksityinen sovittelija auttaa riidan osapuolia löytämään molemmille sopivan sovintoratkaisun.

Sovittelutoimistot tarjoavat eräissä riita- ja rikosasioissa sovittelupalvelua rikoksen tai riidan osapuolille. Siinä vapaaehtoinen ulkopuolinen sovittelija auttaa käsittelemään asiaa.

oikeudenkäynti

Oikeudenkäynnissä tuomioistuin ratkaisee asian. Tuomioistuimissa käsitellään riita-asioiden lisäksi rikosasioita ja hakemusasioita sekä hallinto-oikeuksissa hallintoasioita. Riita-asiassa, esimerkiksi asuntokaupan purkamisessa, oikeudenkäynnin asianosaisina eli osapuolina käräjäoikeudessa ovat kantaja ja vastaaja. Kantaja saa asian vireille kirjallisella haastehakemuksella, jonka hän toimittaa käräjäoikeuteen. Käräjäoikeus pyytää vastaajalta ensin kirjallisen vastauksen. Seuraavina vaiheina ovat suullinen valmistelu, jossa selvitetään myös sovintoratkaisun mahdollisuutta. Jos sovintoon ei päästä, asiassa järjestetään pääkäsittely. Pääkäsittelyssä otetaan vastaan todistelua eli esitetään kirjalliset todisteet ja kuullaan todistajia. Yleensä myös kantajaa ja vastaajaa kuullaan pääkäsittelyssä henkilökohtaisesti. Oikeudenkäynnit ovat yleensä julkisia. Ratkaisun asiassa tekee yleensä yksi tuomari, mutta laajassa riita-asiassa asia voidaan ratkaista kolmen tuomarin kokoonpanossa.

Välimiesmenettely

Välimiesmenettely on erityisesti liike-elämässä vakiintunut riidanratkaisukeino. Se on luottamuksellinen vaihtoehto tuomioistuinmenettelylle. Yleensä välimiesmenettelyn etuina pidetään nopeutta, joustavuutta, asiantuntevuutta, luottamuksellisuutta ja kustannustehokkuutta. Välitystuomio on lopullinen ja täytäntöönpanokelpoinen ratkaisu. Välimiesmenettelystä sovitaan esimerkiksi sopimuksen laatimisen yhteydessä. Välimiesmenettely on mahdollinen vaihtoehto niissä riita-asioissa, joissa sovinto on sallittu.

Lautakunnat

Kuluttajariitalautakunta on puolueeton ja riippumaton ratkaisuelin. Kuluttajariitalautakunta ratkaisee kuluttajansuojalain ja asuntokauppalain mukaisia riitoja. Ratkaisu on suositus, mutta yritykset noudattavat niitä yleensä hyvin.

Potilasvahinkolautakunta antaa ratkaisusuosituksia potilasvahinkoasiassa korvauksenhakijan, Potilasvakuutuskeskuksen tai terveyden- ja sairaanhoitotoimintaa harjoittavat pyynnöstä.

Potilasvahinkolautakunta on itsenäinen potilasvahinkoasioita käsittelevä asiantuntijaelin.
Muita riitoja ratkaisevia tahoja tai lautakuntia ovat esimerkiksi Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINE ja liikennevahinkolautakunta.