Uusperheen perinnönjako muuttuu helposti mutkikkaaksi. Perintöoikeuden lainsäädännöllinen perusta lepää vuodelta 1965 olevan perintökaaren säännöksissä – laissa, jonka säätämisen aikaan perhekäsite rakentui vielä vahvasti ydinperheen käsitteen varaan. 2000-luvulla ydinperheiden lisäksi kotitalouksista kasvava joukko on uusperheitä, joissa entiset puolisot, nykyiset puolisot, omat lapset, toisen lapset ja yhteiset lapset muodostavat perhekokonaisuuksia, joiden keskinäisten suhteisen selvittelyyn kuolintapauksissa kymmeniä vuosia vanha perintöoikeudellinen sääntely taipuu paikoin varsin kankeasti. (lisää…)
Asianajajat sanovat usein, että jokaisella tulisi olla edunvalvontavaltuutus, testamentti ja avioehto, mikäli henkilö on avioliitossa. Onko tämä vain myyntipuhetta vai ovatko mainitut asiakirjat todella niin tarpeellisia, että jokaisella pitäisi tällainen asiakirjavalikoima löytyä omasta pöytälaatikosta? Mielestäni jokaiselle tekee hyvää pysähtyä miettimään, onko edunvalvontavaltuutus, testamentti ja avioehto tarpeellinen asiakirja juuri itselle. Tämä harkinta on syytä pysähtyä tekemään silloin, kun asiat ovat hyvin – silloin kun oma terveys vielä riittää asioiden hoitamiseen, kun kysymykset oman varallisuuden järjestämisestä nousevat mieleen tai kun puolison kanssa ovat asiat hyvin ja asioista voidaan avoimesti puhua. Kun asiakirjat näiltä osin ovat kunnossa, on monta huolenaihetta vähemmän murehdittavana.(lisää…)
Perunkirjoitus, perintöverotus, perinnönjako – kuinka kauan perinnön saaminen perillisen käyttöön kestää? Jotta perillinen saa perimänsä varallisuuden käyttöönsä, tulee perittävän kuoleman jälkeen ensin järjestää perunkirjoitus ja vielä tämän jälkeen perunkirjoituksesta erillinen perinnönjakonsa, jos kuolinpesässä on osakkaita enemmän kuin yksi. Perintöverotus toimitetaan perunkirjoituksen jälkeen, kun perukirja on toimitettu verohallinnolle. (lisää…)
